Miten paljon työterveyshuolto tuottaa epätasa-arvoa avoterveydenhuoltoon?
24.02.2025
Erään uutisen uudelleen arviointi
Kun Mika Salminen oli keväällä 2022 syyttänyt Ylen ohjelmassa ”Korona-ajan tilinpäätös” työterveyshuoltoa mm. typeräksi ja tehottomaksi järjestelmäksi, toimittajasopulit lähtivät liikkeelle paljastamaan työterveyshuollon syntejä.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin 27.6.2022 juttu nimeltä ”Suomen kehuttu työterveysjärjestelmä on täynnä ongelmia, mutta niistä ei julkisuudessa juuri puhuta – kokosimme 7 asiaa, jotka kaikkien tulisi ymmärtää”. https://yle.fi/a/3-12450784
Jutun ydin on siinä, että avohoidon lääkärissä käynnit jakautuvat tuloviidenneksittäin epätasa-arvoisesti eli ”eniten sairastava osa väestöstä pääsee hoitoon heikoimmin”. Terveydentila on sidoksissa vaurauteen ja siksi tulojen mukaisesti tehty tarkastelu on perusteltua. Tavalla tai toisella jutun 7 työterveyshuollon syntiä liittyvät tähän ydinväittämään. Sama teema työterveyshuollon epäoikeudenmukaisuudesta on toistunut THL:n myöhemmissä esiintuloissa.
Ylen jutussa THL:n tuottama kuva. (Kuva 1)
Kuva on jutussa myös viimeisenä uudelleen piirrettynä siten, että siitä voidaan lukea pylväiden luvut. Näistä luvuista voidaan piirtää uusi kuva, jossa sekä työterveyshuollon, yksityisten ja terveyskeskusten lääkärissä käynnit on laskettu yhteen. (Kuva 2)
Kuviosta nähdään, että keskimmäinen tuloryhmä käyttääkin lääkärin avohoitopalveluja eniten. Edelleen kuitenkin kuviosta selvästi nähdään, että alimmalla tuloryhmällä on vähiten lääkärissä käyntejä.
Perusväite jutussa kuitenkin oli, että ”eniten sairastava osa väestöstä pääsee hoitoon heikoimmin”. Edellä olevat kuvaajat kuvaavat lääkärissä käyntejä. Palvelut on monesta syystä johtuen järjestetty eri tavoin työterveyshuollossa ja julkisessa avohoidossa. Hoitajien rooli julkisella puolella on selvästi suurempi. Työterveyshuollossa puolestaan lääkärit tekevät paljon, tarpeettomankin paljon.
Vuonna 2023 THL:n tilastojen mukaan julkisessa avoterveydenhuollossa tehtiin noin 5 miljoonaa lääkäreiden lähikäyntiä ja noin 15 miljoonaa lähikäyntiä hoitajille. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärissä käynnit pitää kertoa neljällä, jotta saadaan yhteenlasketut käynnit lääkäreille ja hoitajille.
Vastaavasti työterveyshuollossa vuonna 2022 (viimeisin Kelan julkistama tilastovuosi) lääkärin lähikäyntejä työterveyshuollon sairaanhoidossa oli 2,784 miljoonaa ja hoitajilla vastaavasti 0,563 miljoonaa. Työterveyshuollon lääkärissä käynnit pitää kertoa 1,2:lla, jotta saadaan lääkärien ja hoitajien käynnit yhteensä.
Näiden laskutoimitusten jälkeen päädytään seuraavaan kuvioon. (Kuva 3)
Eli kun huomioidaan työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmien oleellinen ero hoitajien ja lääkäreiden rooleissa, havaitaan, että tuloviidennesten erot näyttävät erilaiselta. Nyt alimmalla tuloviidenneksellä on eniten lääkärien tai hoitajien kontakteja (8,18 kontaktia/vuosi). Tosin käytännössä määrä on sama kuin toisessa tuloviidenneksessä (8,15) eikä ero kolmanteen (7,92) tuloviidennekseen oli kovin suuri. Sen sijaan erot neljänteen (5,76) ja ylimpään (4,87) ovat suuret.
Jos vielä otetaan huomioon se, että alimmassa tuloviidenneksessä on eniten työelämän ulkopuolella olevia, on todennäköistä, että lääketieteellisistä syistä johtuvia kontakteja on selvästi eniten tässä ryhmässä. Työssä käyvien ryhmissä on käyntejä, jotka johtuvat pelkästään sairauden todistamisen tarpeesta sairausajanpalkan maksamiseksi.
Edellä kuvattu on esimerkki siitä ryöpytyksestä, jonka kohteeksi työterveyshuolto on Salmisen ulostulon jälkeen joutunut. Ryöpytystä tapahtuu toistuvasti virheellisin perustein ja osatotuuksien avulla. Kriitikoilta unohtuu se, että työterveyshuollon perusolemus sisältää positiivisen erityiskohtelun eli heikommassa asemassa olevista huolehtimisen. Teemme terveystarkastuksia niille, joilla on raskaimmat työt, huolehdimme heistä, joilla on vaikeuksia selvitä töistään ja jokaisen yrityksen työterveyshuollossa raskaimpia töitä tekevät käyttävät myös sairaanhoitoa enemmän. Kieltämättä eroja on hoitoon pääsyn nopeudessa työterveyshuollon ja julkisen perusterveydenhuollon välillä. Jotta työntekijät saisivat heille työehtosopimuksissa tarpeelliset etuudet, he eivät voi odottaa kahta viikkoa. Usein myös nopea hoitoon pääsy takaa nopeamman paranemisen. Väestöryhmien tarpeet ovat erilaiset – osin lääketieteellisistä syistä, osin toimeentulosyistä. Molemmat ovat hyväksyttäviä syitä.
Markku Seuri, työterveyshuollon erikoislääkäri
markku.seuri@fimnet.fi