Onko työterveyshuolto rikki?
14.04.2025
Vielä kolme vuotta sitten työterveyshuollon julkinen kritisointi nostatti valtavan puolustusreaktion. Nyt Ylen MOT-ohjelma Lääkäri saa potkut 31.3.2024 ei herättänyt juurikaan julkista keskustelua, vaikka ohjelmaa tuettiin saman päivän Ylen pääuutislähetyksessä.
Kyse ei ole työterveyshuollon toimijoiden taisteluväsymyksestä. Yhä useampi näkee, että järjestelmä ei voi hyvin. Kritiikki on ainakin osittain oikeaa. Korjausliikkeitäkin tehdään. Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (708/2013) ollaan uusimassa.
Hälyttävää on työnantajien tyytymättömyys. Työterveyslaitoksen viime vuoden lopulla julkaiseman selvityksen (Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023) mukaan organisaatioasiakkaista eli työnantajista erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä oli vain 42 %. Edellisessä eli vuoden 2018 raportissa organisaatioasiakkaiden tyytyväisyys kuvattiin hieman eri tavoin. Sanallisesti asia ilmaistiin niin, että yli puolet organisaatioasiakkaista oli ilmoittanut olevansa hyvin tai erittäin tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan kokonaisuudessaan. Eli nyt 42 % erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä, vuonna 2018 yli puolet hyvin tai erittäin tyytyväisiä. Laskusuunta on siis ilmeinen. Minkä tahansa palvelujärjestelmän tyytyväisten osuus 42 % on heikko.
Henkilöasiakkaiden osalta vuonna 2023 tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten osuus oli 80 %. Vuoden 2018 raportissa myös henkilöasiakkaiden tyytyväisyyttä kuvattiin toisin. Raportissa sanottiin, että ”henkilöasiakkaista hyvin tai erittäin tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan oli yli puolet kyselyyn vastanneista”. Sanamuoto viittaa siihen, että henkilöasiakkaiden tyytyväisyys olisi noussut.
Ero on siinä mielessä hämmentävä, että yritysasiakkaat maksavat laskut. Työterveyshuolto on henkilöasiakkaille maksutonta. Yleensä maksaja pyritään pitämään tyytyväisenä.
Ehkä jonkinlaisen vastauksen voisi saada tarkastelemalla erilaisia palvelutapoja. Laskin henkilö- ja organisaatioasiakkaiden tyytyväisyyden suhteet kaikille neljälle ilmoitetulle tuottajatavalle. Työnantajan yhteisissä yksiköissä molempien ryhmien tyytyväisyys oli suunnilleen samalla tasolla (66 % asiakkaista ja 61 % organisaatioista) johtane suhteeseen 1,08. Työantajien omilla asemilla suhde oli 1,17 eli saman suuntainen. Julkisissa yksiköissä henkilöasiakkaista tyytyväisten osuus oli selvästi suurempi osuus suhteella 1,43. Sen sijaan yksityisissä yksiköissä erittäin tyytyväisten tai tyytyväisten osuus henkilöasiakkaissa (83 %) oli yli kaksin kertainen yritysasiakkaisiin verrattuna (41 %).
Yksityiset yksiköt tuottavat valtaosan palveluista, mutta siellä tyytyväisten osuuksissa on suurimmat erot.
Mikä on vialla? Yhtä ja selkeää syytä en ainakaan minä pysty nimeämään. Tieteellistä tutkimusta organisaatioasiakkaiden tyytyväisyydestä en ole löytänyt. Taloustutkimuksen vuosittaisessa Työelämän päättäjät -tutkimuksessa kysytään päättäjien näkemyksiä työterveyshuollosta, mutta tulokset eivät ole julkisia. Palveluntuottajat tekevät myös omia selvityksiään ja raportoivat niitä tavallaan. Objektiivista kuvaa on vaikea muodostaa.
Monista lähteistä tulee kuitenkin huolestuttavaa viestiä. Työnantajat ovat tyytymättömiä kasvaviin kustannuksiin. Reklamaatioihin vastataan tavalla, joka ei pidä paikkaansa (esimerkiksi että laki on muuttunut). Chat-palveluista kirjoitetaan sairauslomia, vaikka Kelan työterveyshuolto koskeva etuusohje nimenomaisesti rajoittaa kyseisen palvelun neuvontaan ja ohjaukseen. Digipalvelujen vieminen erillisiin digikeskuksiin heikentää hoidon jatkuvuutta ja työperäisten ongelmien tunnistamista työterveyshuollon sairaanhoidossa. Työterveyshuollossa toimii lääkäreitä ilman asetuksen edellyttämää pätevyyttä.
Henkilöasiakkaat pyritään pitämään tyytyväisinä. Joskus se vaatii sitä, että selkeissäkin sairaanhoidon tapauksissa tilanne tulkitaan työkykyongelmaksi. Joidenkin toimijoiden tulkinnan mukaan tällöin voidaan tehdä Kelan korvausluokan I mukaan sairaanhoidon sopimuksia laajempia tutkimuksia. Työkykyongelman ja sairaanhoidon välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. Nämä tulkinnat nostavat palvelunhintaa, johtavat reklamaatioihin ja maksajan tyytymättömyyteen. Henkilöasiakkaat sen sijaan ovat tyytyväisiä.
Työterveyshuollon käytäntö on pitkään perustunut luottamukseen. Työnantajat ovat luottaneet, että työterveyshuollossa tehdään oikeita asioita ja laskutetaan niistä palveluista, joista on sovittu. He ovat myös luottaneet siihen, että hoitopolut niin sairaanhoidossa kuin työkyvyn tuessa ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Nyt tämä luottamus on horjunut. Henkilöasiakkaiden luottamuksessa ei horjumista ole näkynyt.
Kun luottamus menee, se voidaan palauttaa palveluntuottajan toimin, säännöksillä tai näiden yhdistelmällä. Asetuksen uudistustyössä pyritään sääntöjen korjaamiseen. Mutta paljon pystyisivät palveluntuottajatkin tekemään. Näitä toimia ei vielä ole esitetty. Ne tulevat aikanaan, mutta tulevatko ne liian myöhään.
Markku Seuri, työterveyshuollon erikoislääkäri
markku.seuri@fimnet.fi