We need all the friends we can get
24.01.2025
Työterveyshuollon kritiikki on usein huonosti kohdentuvaa. Mika Salminen puhui 18.4.2022 TV- dokumentissa Korona-ajan tilinpäätös työterveyshuollosta erillisenä äärettömän tehottomana ja typeränä systeeminä. Hän ei tarkemmin erotellut kohdistuiko kritiikki koko työterveyshuoltoon, Kela I -toimintaan vai sairaanhoitoon. Reilu pari vuotta myöhemmin 8.10.24 A-Studiossa Salminen sanoi, että ”THL ei ole kritisoinut työterveyshuoltoa itsessään”, mutta on pitänyt ongelmallisena työterveyshuollon sairaanhoitoa.
Mutta vahinko oli jo tapahtunut. Esimerkiksi Sixten Korkman toisti kritiikittä Salmisen sanoja Helsingin Sanomien kolumnissa 19.11.2024. Korkman kirjoitti: ”Kuten THL:n pääjohtaja Mika Salminen on todennut, se (työterveyshuolto) on suosittu mutta myös typerä ja tehoton”. Jos populistiset mielikuvat tarttuvat niinkin älykkääseen ihmiseen kuin Sixten Korkmaniin, niin ei niitä saa hengiltä mikään. Mielikuva työterveyshuollosta häirikkönä on jäänyt elämään.
Työterveyslääkäreillä on erityinen syy olla huolissaan järjestelmään kohdistuneesta panettelusta. Jos joku kritisoi vaikkapa sote-uudistusta tai päivystystoiminnan järjestämisen ongelmia, harvalla tulee mieleen, että ongelmat johtuvat jostakin erikoisalasta, vaikkapa kirurgiasta tai akuuttilääketieteen erikoisalasta.
Useimmat lääketieteen erikoisalat määrittyvät elinkohtaisesti tai tehtävien tutkimustoimien mukaisesti. Ensimmäisiä ovat esimerkiksi sisätaudit ja gynekologia, jälkimmäisiä radiologia ja kliininen mikrobiologia. Työterveyshuolto erikoisalana on syntynyt palvelemaan järjestelmää nimeltä työterveyshuolto. Työterveyshuolto järjestelmänä taas on erilaisiin sopimuksiin perustuvaa toimintaa.
Kirurgia ei erikoisalana muutu, vaikka järjestelmät muuttuisivat. Työterveyshuolto erikoisalana puolestaan muuttuu ja elää järjestelmän muutosten mukana. Siksi puheet työterveyshuollosta typeränä järjestelmänä tai järjestelmänä, joka pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi, kohdistuvat myös työterveyshuoltoon erikoisalana.
Työterveyshuoltoon – sekä järjestelmänä että erikoisalana – kohdistuu virheellisiä käsityksiä. Työterveyshuoltoa pidetään mukavana, helppona ja sisäsiistinä erikoisalana. Mielikuvaa
flunssapotilaita osa-aikaisesti katsovina ja hyvin hankkivina lääkäreinä pidetään yllä. Mielikuvassa on monta väärää lähtökohtaa: sekoitetaan työterveyslääkärin ja yleislääkärin työt ja ajatellaan, että työterveyslääkäreiden työtä on vain sairausvastaanotto. Näissä näkemyksissä unohdetaan monisairaat työkykyongelmalliset työntekijät, joille yhteisvoimin monien toimijoiden verkostoissa etsitään mahdollisuutta jatkaa työtään. Useimmille työterveyslääkäreille nämä potilaat ovat sitä jokapäiväistä työtä eikä suinkaan flunssapotilaiden sairauslomien kirjoittaminen.
Paineita työterveyshuoltojärjestelmän muuttamiseen on. Toki järjestelmässä on korjaamisen varaa. Esimerkiksi työterveyshuollon sairaanhoidon lääkärivaltaisuutta tulisi vähentää ja ulottaa moniammatillinen työskentelytapa myös sairaanhoitoon ja nopeasti yleistyneen etälääkäritoiminnan vaikuttavuutta tulisi arvioida. Meidän on erikoisalana syytä itse miettiä sitä, miten järjestelmästä saataisiin parempi. Jos me emme sitä itse tee, varmaa on, että sen tekevät jotkut muut ja silloin emme ole enää itse kuskin paikalla, tuskin edes ajoneuvossa.
Orpon hallituksen aikana muutoksia ei tule. Tämä hallitus ei tee hallitusohjelmaan muutoksia eikä hallitusohjelmassa ole mitään työterveyshuoltoa järjestelmänä uhkaavaa. Katseet ovat jo kiinnittyneet seuraavaan hallitukseen, vaikka kukaan ei tiedä, mitkä puolueet sen muodostavat. Siksi työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä muuta terveydenhuoltoa häiritsevänä tekijänä pyritään levittämään laajalla poliittisella pensselillä.
Työterveyshuoltona järjestelmänä ja erikoisalana on Charlie Brownin tilanteessa: We need all the friends we can get.
Markku Seuri, työterveyshuollon erikoislääkäri
markku.seuri@fimnet.fi